keskiviikko 24. helmikuuta 2010

scream baby, scream

Voi tätä reiluutta. Heräsin aamulla ihan rättiväsyneenä, mutta en oikein voinut enää nukkumaan mennä, kun oli kerettävä Stadiin hakemaan kenkiä suutariltakin vielä.
Luulin meneväni Stadiin kaverin kanssa, mutta suunnitelmat muuttui taas -ylläri ylläri, ja menin sitten siskon kanssa.
Olihan se ihan mukavaa, mutta eh. Ja tarttui sitä niiden kenkien lisäksi matkaan sitten ihana laukkukin.~

Mulla on ollu koko päivän aika hirveä fiilis. Sellanen sopivan yksinäinen ja mitätön. Kai se on ihan normaalia, mutta mulla oli pitkä ajanjakso, jollon tuntui jotenkin merkitykselliseltä. Edes jossain kaukana pään sisällä tykytti, että kyllä sua tarvitaan. Minne se tykytys on kadonnut? On ikävä. Maksan kyllä hyvän löytöpalkkion sille, joka tuon karkulaisen nappaa talteen ja palauttaa omistajalleen. Tuntomerkit: hyvin heiveröinen ja pieni.

Huomenna mun pitäisi mennä Stadiin. Ja toivottavasti menenkin. Kaverin kanssa pitäisi mennä. Oi ja voi. Samalla olen sitten luvannut, että sen maantiedon projektia teen. Saan sen huomenna. Miten mä osaan? Mokaan kuitenkin, ja se saa siitä huonon numeron. Ja ketä muutakaan silloin voisi syyttää, kuin minua?

Selasin tuossa jonkun mallitoimiston sivuja, niitä kuvia. On se niin epäreilua, kun toiset on kauniita ja laihoja. Minäkin haluan! Siinä sitten illalla kuitenkin väkersin marjarahkaa, joka ei ihan kevyttä taida olla. Yhden pienen annoksen sitä otin, mutta ehkä säästän loput sitten mamille ja siskolle. Mä lihon. Koko ajan. Siltä musta tuntuu. Täytyy ryhdistäytyä nyt, ja äkkiä.

maanantai 22. helmikuuta 2010

lonely is so lonely, alone

Mitäpä tässä, oikein hienoa. Kaverilla olin yötä viime yön. Oli kivaa, mutta kaikki loppuu aikanaan. Katseltiin sitten leffaa; The Ugly Truth. Ihan hyvähän leffa tuo oli. Ei kyllä mitään kummempaa sanottavaa. Eikä muutenkaan. Suunniteltiin hieman tätä lomaakin. Huomenna (tai tänään oikeastaan nyt sitten) stadiin, tiistaina keilaamaan ja perjantaina leffaan. Yay. Sen lisäksi entisiä luokkalaisia pitäisi joku päivä nähdä ja mamikin stadiin raahata - opiskelijalipun hakemisen ja vaatteiden oston vuoksi. Nyt on niin kova tarve uusiin vaatteisiin, että täytyy tuo lompakkokin mukaan ottaa. (;

Sitten nyt kovin yksinäinen olo taas. Ei ole mitenkään kivaa ja ihailtavaa. Alkaa olla nukkumaan menon aika lähettyvillä, ja kaipaan jonkun kainaloon. Tai jotakin minun. Yy.
Kamala hellyyden puute.

Sitten tänään tuli kanssa kiitettävästi ahdistuttua tämän nassun ja näiden hiusten vuoksi. Hyi olkoon. Hiuksia voisin kyllä leikellä. Ideoita saa heitellä ja vaikka kuviakin linkata! (; Miten ois?
Mutta pisimpien pituudesta en ole valmis ottamaan pois. Se on ainoa raja.

Eipä mulla oikeastaan muutakaan postattavaa tässä enää ollutkaan. Muuta kuin hyvät lomata vain kaikille Etelä-Suomessa asustaville ja mulle kivaa kouluviikkoa sitten vain!

perjantai 19. helmikuuta 2010

will this winter ever end?

Äh. Loppuuko tämä talvi koskaan? Aamulla heräsin taas, enkä millään olisi jaksanut nousta. Hämärää. Mittari näytti yli -15 ja tuulla tuprutti ja alas syöksähteli ties mitä lumen tapaista. Kiskoin siinä sitten vaatteet niskaani ja kipitin pysäkille. Ylläri bussi oli myöhässä, ja sain sitten värjötellä pysäkillä hyvän tovin.

Koulupäivä oli oikein mukava. En ymmärrä oikeastaan edes, kuinka se nyt niin. Köyhdyin viisi euroa, kun Rosa oli rahan tarpeessa. Mutta maksaa sitten maaliskuussa takaisin.
Alkoi hiihtoloma. Vihdoin. Saan nukkua ja nähdä kavereita. Saan tehdä mitä huvittaa.

Hyvällä tuulella olen tosiaan edelleenkin. Ellei lasketa sitä, että olen tänään syöny jo valtavasti liikaa, ja on huono omatunto. Mutta ei sille enää mitään mahda. Kyllä tämä tästä, yksi päivä se vain on. Peppu kuittaa.
Huomenna on kiva päivä. Huomenna pitäisi olla kiva päivä. Toivon todella.
Ja ahkerasti joku tätäkin blogia lukee. 0 kommenttia jokaisen perässä. HyväHyvä. Paitsi Nikke poikkeuksen teki edelliseen. Kiitos tästä. Joku luki. Ainakin osan.
Kiitos ja hei.

torstai 18. helmikuuta 2010

this isn't for me

Tänään ei ollut koulua. Saatiin etätehtävä, mutta en saanut sitäkään edes tehtyä. Tämä kone ei suostu ollenkaan yhteistyöhön nyt. Saan kuulla sitten kunniani koulussa, mutta ehkä jotenkin osaisin selittää. Käsin en millään jaksaisi kirjottaa.

Katsoin tänään leffan; Benjamin Buttonin uskomaton elämä. Ja oi ja voi, turhaan sitä ei olla kehuttu. Se on ihana. Kamalan pitkä, mutta ihana. Istuin kaksi ja puoli tuntia tv:n edessä kuin naulittuna. Vaikka kuinka väsyttikin, niin en siihen nukahtanut. Vielä kun jonkun kainalossa sitä olisi katsellut, niin varmaan olisi itkukin tullut. 

Huomenna alkaa sitten vihdoin kauan odotettu hiihtoloma. Pitäisi olla mukava loma tulossa, jos lainkaan suunnitelmien mukaan menee se. Vaikka ei mulla mitään ihmeellisiä suunnitelmia olekaan, mutta pieniä. Keilaamaan olisi ihana päästä Erikan kanssa. Sen lisäksi aiotaan kokkailla ja viettää mukavaa aikaa. Satua, Minnaa ja Nooraakin pitäisi keritä näkemään lomalla joku päivä. Kahville luultavasti mennään. Ihana nähdä niitäkin pitkästä aikaa, kun ikävä jo on. Viime keväänä kunnolla vietetty aikaa. Hui.

Mun pitäisi olla nyt Glorialla. Pitäisi olla Adeptin keikka. Mutta ei niin ei. Jäi Nikkekin nyt näkemättä. Yy.



lauantai 13. helmikuuta 2010

pitkästä aikaa

mitä tämä on. unohdin melkeen kahteen viikkoon päivittää tätä ollenkaan. nyt harmittaa kyllä. ei viime päivinä ole kyllä mitään erittäin kummallista tapahtunut, mutta oisihan sitä jotakin voinut tännekin silti koittaa raapustaa.

nyt on aamu. tai päivä. eilinen oli kiva päivä. kummallisen kiva. koulussa oli jotenkin kiva fiilis ja sitten illalla kävästiin kaverin synttäri kekkereillä kääntymässä. mentiin sitten stadiin ja ostin aivan valloittavan ihanan villapaidan/neuleen, johon rakastuin oitis sovituskopissa. se on ihana. mulla tuli hoikempi olo siinä, vaikka se on valkoinen. luultavasti se sitten lihottaa enkä rakasta sitä enää kauan, mutta ihan sama.



illalla kun sitten kotiin tulin, leijuin jossakin pilvissä. mulla oli liian hyvä fiilis ollakseen totta. pelkäsin sen kyllä lässähtävän kuin muumimamman pannukakku, mutta ei sille käynytkään niin. menin nukkumaankin kymy jossakin taivaissa ja hyvillä mielin.

aamulla heräsin liian aikasin. nenä ihan tukossa ja kurrkua sitten kuivasi, kun ilmeisesti suun kautta tullut paljon hengiteltyä. tässä sitten oon koko aamun turissu koneella ja koittanu saada pään tyhjäksi räästä. nyt tuntuu että se katoaa johonkin poskionteloihin, tuntuu painetta. hypin seinille, jos tästäposkiontelontulehdus tulee.

huomenna kaverille. ystävänpäivää vietellään sitten leffaa katellen ja pitsaa syöden. nyt heipähei, koitan päivittää seuraavan kerran vähän lyhyemmän ajan päästä.

maanantai 1. helmikuuta 2010

en kyllä keksi otsikkoa >:C

vai että tämmöinen viikonloppu tuli. kokonaisuudessaan aika mukava. kaveri siis oli yötä täällä ja katseltiin sitten leffaa, another gay movie. ja kyllähän siinä tuli naureskeltuakin mukavasti. sitten jonain kumman päähänpistona nukuin lattialla, todella lattialla. ohuen fleecepeiton kyllä levitin siihen alleni, ettei lattiasta hehkuisi kylmää, mutta kova se oli. aamulla sitten kyllä kirosin tätä typerää ideaa. tänään sitten omaan sänkyyn, eh.
värjäiltiin siinä sitten tänään vielä kaverin hiuksia ja katseltiin telkkaria ja datailtiin, kivaa oli.

ja tänä viikonloppuna on tullut kyllä syötyä ihan liian kanssa. vatsa oikein pömpöttää. mutta huomenna heti sitten kuluttamaan, kun uimaan mennään. ihanaa. uiminen on kivaa.

nyt kyllä väsyttää kiitettävästi. pitäisi mennä nukkumaan, mutta haluan tännekin vielä edes lyhyen postauksen pistää. vaikkei mitään kummallista sanottavaa olekaan. haluaisin jo kovasti päästä lisäilemään kuvia näihin merkintöihin, koska kovin tylsiä ovat nyt. ja ulkonäön voisi muutenkin vähän pirteämpään suuntaan muokata. mutta kaikki ajallaan sitten. ehkä huomenna tai joskus sitten. ens viikolla on kyllä niin paljon kivaa ohjelmaa, että tätäkin saan sitten päivittää oikein urakalla, jos lukijoita aion ajantasalla pitää.

nyt on kuitenkin unien aika. öitä ja hyvää alkavaa viikkoa.